Kiusaaminen on aina väärin ja se on epäkunnioittavaa käytöstä, jota ei ansaitse kukaan. Kiusaaminen tuottaa aina pahaa mieltä ja surua kiusatulle ja sillä voikin olla kauaskantoiset vaikutukset.

Kiusaaja voi tavoitella toiminnallaan muiden hyväksyntää tai arvostusta omassa kaveripiirissä. On myös mahdollista, että kiusaajaa itseäänkin on aiemmin kiusattu ja tilanteesta pääsee yli vain etsimällä joku vielä heikompi.

Oli miten oli, niin kiusaaminen ei loppupelissa ole hyväksi kiusaajalle itselleenkään. Toisen arvosteluun ja haukkumiseen jää koukkuun ja tulevaisuuden toiminta alkaa muokkautua palvelemaan sitä päämäärää. Onneksi nykyisin tähän puututaan hanakammin myös työpaikoilla ja tällainen kiusaaja ei ole kovin haluttua resurssia koko ajan kilpaillummaksi käyvässä työmarkkinassa. En toki mene väittämään että sen halutumpaa työvoimaa olisi lähes kuoliaaksi kiusattu ihmisraunio. Siksi kiusaaminen ei ole hyödyksi lopulta kenellekään. Joten eiköhän lopeteta se!

Ehkäpä karma lopulta hoitaa kiusaajan asiat niin kuin ne kuuluu mennäkin. Tästä on paljon hyviä esimerkkejä, viimeisimpänä Sara Forsberg. Häntä oli nuorena kiusattu todella kovaa ja se oli hänen top 3 listallaan niissä asioissa, jotka eniten vaikuttivat hänen nykyiseen menestykseen.